Tuomas Kauhanen ft. Väinöväinö - Enkeli
Päivään on kuulunu synnytysvalmennusta (kaks tuntia on pitkä aika kun joutuu istumaan paikallaan maha huutaen ruokaa) ja kebabeläintä kera lohkoperunoiden ja salaatin. Tuli sen verran syötyä että en tienny enää miten päin olis pitäny olla. Onneks päiväunet auttaa ruoan sulattamisessa melko tehokkaasti. Reilun tunnin mittaset päiväunet osaltaan virkisti ja autto ähky-oloon, mutta samalla pää meni ihan pyörälle. Saa nähä heräänkö enää uudestaan tähän päivään.
Pakko kertoa, että sana synnytys, poltot, kipu, verenvuodot, repeytymät etc. sai mun karvat pystyyn. Oon kelaillu päässäni kauhukuvia synnytyksestä, eikä netin keskustelu palstat saatika mun serkun pelottelu tarina kamalasti kaunistanut tätä filmiä. Ja oon monet illat murehtinu kyynel silmässä mitenkä mä, ihminen jolla on melko matala kipukynnys, tuun selviämään moisesta maratoonista. Mutta kun auditoriosta marssittiin ulos, jäi pelko sinne auditorioon. Nyt musta tuntuu että oon valmis. Ihan sama minkä kokonen leijona siellä synnytyssalissa onkaan ni mä selätän sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti