tätä rakkautta en salaa, tästä haaveilin niin

Pariisin Kevät - Odotus


Nyt alkaa motivaatio urheilua kohtaan kasvamaan - johtuu ehkä siitä kun ollaan Juhan kanssa katottu Rocky leffoja ja kun äijä reenaa matsia varten niin tulee samantien hinku päästä itekin juoksemaan. Pitäis varmaan soittolistalle lisätä kaikki Rocky leffan biisit niin jaksais juosta pitemmän lenkin :-D Motivaatiota on lisänny myös se kun juoksin eilen ekaa kertaa tänä kesänä harjun pururadan ilman pysähtymistä (OON YLPEE ITESTÄNI !!) ja tietty Sport track ohjelma puhelimessa tsemppaa. Yritän joka kerta tehä lenkin minuutin tai pari nopeemmin ja kasvattaa keskinopeutta. Senkin takia nopeempi lenkki, kun tää äitiys on tuonu mukanaan oman tahtinsa - kun vauva nukkuu niin sillon pitää toimia ja suorittaa kaikki siivoomiset, ruoan laitto jne - ja samassa paketissa on iskostunut ajatus etten voi olla kauaa pois kotoa. Vaikka Juha oliskin kotona Justuksen kanssa, on mulla silti semmonen fiilis etten voi viipyä kauaa omilla menoilla. Tiedän ja luotan että Juha pärjää poikansa kanssa, mutten tiiä, tää on tosi hassua ja omasta mielestä outoa. Harmittaa kun viikonloppuna oli kaverin läksiäiset enkä vaan ihan oikeesti pystyny olemaan tuntia kauempaa sanomassa heipat kaverille. Onneks kyseinen tyyppi ei muuta sen kauemmas kuin etelä suomeen :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti