mistä tietää että syksy on tullut?





Siitä kun villasukkien valmistus alkaa. Mikään ei oo niin vahva merkki syksystä kuin puikkojen heiluminen sohvan nurkassa. Mua kutominen rauhottaa kun keskityn pelkkiin silmukoihin. Sillon en pysty ajattelemaan mitään muuta. Ja ehkä senkin takia se oikeesti koukuttaa. Ei tarvitse suurempia pakoreissuja ulkomaille kun stressi vaivaa tai mieli on rauhaton. 

Aiemmin en ole kuin hetkellisesti (puhutaan muutamasta päivästä) jaksanut kiinnostua käsitöistä. Nyt myöhemmällä iällä villasukkien ja lapasten väsääminen on alkanut kiinnostaa enemmän. Villasukkia olen tehnyt vain itselle ja äidille, mutta tänä syksynä olisi tarkoitus pienentää sukkien kokoa ja tehdä villikset kummilapsille sekä tietysti omille lapsille. Tälle harrastukselle en vain kovin usein löydä aikaa, sillä meidän lapset tykkää nukkua päiväunet eri aikoihin. Jospa ne joku päivä vahingossa nukkuisivat samaan aikaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti